Hyvä uni on yksi tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja parantaa omaa terveyttään. Suomalaiset nukkuvat huolestuttavan vähän, ja joka kolmas aikuinen kertoo kärsivänsä univajeesta. Erityisesti nykyelämässä työn ja vapaa-ajan sekoittuessa ja maailman digitalisoituessa jatkuvasti uniongelmat ovat lisääntyneet entisestään. Toisaalta unen merkitys terveyden kannalta on alettu ymmärtää ja esimerkiksi kouluissa on ryhdytty toimiin sen edistämiseksi, että teini-ikäiset saisivat riittävästi unta.
Ihmisillä on luonnostaan tietty unirytmi, johon elimistö jatkuvasti pyrkii. Tämä rytmi vaihtelee henkilöittäin, mutta suurin osa ihmisistä tuntee itsensä väsyneiksi 22–01 välisenä aikana ja herää puolestaan 07–10 välillä. Keskimäärin ihmiset tarvitsevat unta 7–9 tuntia, mutta tässäkin vaihtelua esiintyy runsaasti. Pieni prosentti ihmisistä pärjää jopa neljällä tunnilla, kun taas toinen ääripää voi tarvita unta lähes 12 tuntia. Saadakseen riittävästi unta on hyvä opetella tuntemaan oma unirytminsä. Tämä onnistuu helpoiten lomalla, kun kelloa ei tarvitse laittaa herättämään.
Oman unirytminsä voi löytää, kun menee nukkumaan siihen aikaan, kun tuntee itsensä väsyneeksi. Herätä voi silloin kun kokee, että on saanut riittävästi unta, eikä olo tunnu enää väsyneeltä. Oman unentarpeen selvittyä kannattaa määrää pyrkiä noudattamaan mahdollisimman hyvin.
Miten unta voi parantaa?
Uneen vaikuttaa määrän lisäksi laatu ja pitkät huonolaatuiset yöunet eivät useinkaan riitä palauttamaan elimistöä riittävästi. Unen riittämättömyys näkyy muun muassa ärtyisyytenä, huonomuistisuutena ja luonnollisesti väsymyksenä. Jos huomaa kärsivänsä kyseisistä oireista, vaikka nukkuukin määrällisesti riittävästi, kannattaa kokeilla unen laadun parantamista.
Hyvien unien maksimoimiseksi kannattaa varmistaa, että omat petivaatteet ja sänky ovat omia tarpeita vastaavat. Lakanat, tyynyt ja peitot kannattaa myös pestä riittävän usein. Makuuhuone kannattaa tuulettaa säännöllisesti hyvän ilmanlaadun takaamiseksi.
Ihmisen aivot pitävät myös rutiineista, jotka saavat ne rauhoittumaan. Tämän vuoksi asiat kannattaa tehdä aina samalla tavalla ennen nukkumaan menoa. Kun saman rutiinin toistaa riittävän monta kertaa, aivot oppivat sen edeltävän nukkumista ja alkavat valmistautua siihen.
Elektroniikka pitää yllä vireystilaa ja tietokoneiden ja television sininen valo toimii piristävästi. Nyrkkisääntönä voisikin ajatella, että kaikki elektroniikka kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen nukkumaan menoa. Myös valaistusta voi hiljalleen hämärtää, sillä väsymystä aiheuttava hormoni melatoniini erittyy nimenomaan hämärässä.
